Ubudubudubud

Reilu viikko Balin Ubudissa tulee pian päätökseen. Hientäyteinen, rankka ja antoisa viikko on ollut täynnä onnistumisia ja itsensä voittamista, kuten myös tuskaista tuhertamista ja ärräpäitä.

Se, joka luulee joogan olevan rentoa venyttelyä vailla fyysistä rasitusta (allekirjoittanutkin taisi lukeutua tuohon joukkoon vielä viikko sitten), ei ole lajia kunnolla kokeillut. Sen verran hientäyteinen kulunut viikko on ollut. Alun jumitus maximus meinasi lannistaa aloittelijan, mutta tuntien myötä kroppa on alkanut vetreytymään ja olo on mainio. Tuskaahan tuo itsensä venyttäminen on, ei sitä voi kieltää, mutta hyvän olon se silti saa aikaan. Olo on ollut toisinaan tunnin jälkeen jopa niin rento, ettei loppupäivänä ole enää jaksanut tehdä mitään, vaan itsensä on saattanut löytää sängystä makaamassa sikiöasennossa tunti toisensa jälkeen. 

Horjuu, mutta pysyy.

Tunneilla pois vuodatettujen hiki- ja kuonalitrojen myötä peilistä tuijottaa nyt hieman hoikempi tyyppi. Painon lasku ei todellakaan ollut tavoitteena, mutta tuskinpa pienestä puhdistuskuurista haittaa on. Viikon ruokalista on tosin kunnon joogin tapaan koostunut pizzasta, pastasta ja pullasta, joten eiköhän tuo kuonatasapaino ole saatu kuntoon.

Kenties parasta kuluneessa viikossa on kuitenkin ollut joogatuntien sanelema päivärytmi, jota reissulainen on jo hiljalleen alkanut kaipaamaan leppoisten rantapäivien jälkeen. Kun päivät eivät ole täyttyneet pelkästä päättömästä haahuilusta, on reissuun löytynyt jälleen järjentuntu. Orastava Kaakkois-Aasiaan kyllästyminenkin on saatu taltutettua ja matkaa jaksaa taas jatkaa eteenpäin.

Matka jatkuu seuraavaksi täysin uusiin maisemiin Uuteen-Seelantiin. Lämpötila tulee tippumaan ainakin kymmenellä asteella ja odotettavissa on Suomen kesää vastaavat olosuhteet. Mukavaa vaihtelua jatkuvalle helteelle. Samalla myös majatalot vaihtuvat asuntoautoon ja ravintolassa syönti leirinuotiolla kokkailuun. Tiedossa siis eräjormailua kiivityyliin. Suuntana down under!