Läpi tuulen ja tyrskyn (eli lauttamatka Balilta Lombokille)

Sadekausi saattaa tähän aikaan vuodesta yllättää matkailijan tai ainakin jarruttaa reissua Indonesiassa. Kun kaikki pikavenelähdöt Balilta Lombokille oli perutttu huonon kelin vuoksi, jäi ainoaksi vaihtoehdoksi ottaa hitaampi, mutta monin kerroin halvempi, lähinnä rahdin kuljetuksessa ja paikallisten liikkumapelinä toimiva autolautta.

Autolautat lähtevät satamasta tasatunnein vuorokauden ympäri, joten valinnan varaa aikataulun suhteen on paljon. Ainakin verrattuna pikaveneisiin, jotka kulkevat pari kertaa päivässä tai näin sadekaudella saattavat pysytellä rannassa koko päivän. Muutama euro tasaisen varmasta, 4-5 tuntia kestävästä lauttakyydistä ei kuulostanut lainkaan hassummalta vaihtoehdolta. Monet matkailusivustot tosin varoittelevat lautoista niiden huonon kunnon ja pelastusvälineiden puutteiden vuoksi. Toisaalta, hitaat paatit tekevät useita matkoja vuorokauden halki ja onnettomuudet ovat suhteessa harvinaisia, kun taas pikavenekyydit ovat kalliita ja matkailijan tulee osata valita lukuisista veneyhtiöistä juuri se oikea vaihtoehto, jossa turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Oikean kulkuvälineen pähkäilyyn ei tällä kertaa tarvinnut käyttää aikaa, sillä kuten sanottu, kaikki päivän pikavenevuorot oli peruttu huonon kelin vuoksi.

Toisin kuin Ruotsin- ja Tallinnanlaivoille, tähän paattiin noustiin autokannen kautta sulassa sovussa mopojen sekä henkilö-, linja- ja kuorma-autojen kanssa. Lautta lähti liikkeelle aikataulussa hitaasti puksutellen meren ollessa jopa pahaenteisen rauhallinen. Pikkuhiljaa matkan edetessä lautta kuitenkin alkoi keinahdella puolelta toiselle koko ajan voimakkaammin. Pelkkä keinuminen ei olisi herättänyt mitään huolta, mutta lautan tehdessä yht´äkkiä jyrkän käännöksen vasempaan alkoi pieni huoli saada otetta. Tämä kurvaus sai paikalliset matkustajat rynnäköimään ikkunoiden ääreen tarkastelemaan tilannetta sekä pakkautumaan istumaan uloskäyntien läheisyyteen. Tämä, jos mikä, sai lautan länkkärireissarit huolestuneiksi. Mutta mitäpä itsellä olisi lautalla istuessa tehtävissä. Pelastusliivitkin löytyisivät tarvittaessa viereisestä säilytyskaapista. Vaikka pelastusveneitä ei tarkistusreissulla löytynyt, hoitaisivat suuret tynnyrinnäköiset kelluttimet saman asian. Siispä peukut pystyyn ja katse horisonttiin.

Parisen tuntia ronskia keinuttelua sai roskistenhalaajien määrän lautalla kasvamaan tasaiseen tahtiin. Kävipä yksi hivenen sekavanoloinen amerikkalaiskaksikko hakemassa kaapista jo pelastusliivitkin pahimman varalle valmiiksi. Maapläntti horisontissa kuitenkin läheni vääjäämättä ja matkasta selvittiin tällä kertaa kuivin jaloin. Lombokin satamaan saavuttua paatista asteli ulos toinen toistaan kalpeampia matkustajia.