Magándang gabi

Magándang gabi = hyvää iltaa

Vaikka matkustus Kaakkois-Aasiassa on jo entuudestaan hyvin tuttua, oli Filippiinien ensikosketus silti yllättävä. Cebun lentokentältä poistuessa silmille lävähti kostean ja kuuman ilman lisäksi liikennekaaos sekä jokapuolelta korviin kantautuva melu. Saapuminen uuteen, Kaakkois-Aasian muista maista poikkeavaan kulttuuriin oli yllättävä.

Filippiineillä Kaakkois-Aasian ominaispiirteet ja valloittajien aikanaan mukanaan tuomat vaikutteet tuntuvat yhdistyvän sekametelisopaksi, joka kieltämättä tekee maasta mielenkiintoisen. Silmiinpistävin muutos ympäroiviin valtioihin on kristinusko, jonka tunnusmerkit ovat näkyvissä kaikkialla. Kirkkoja ja ristinmerkkejä näkyy joka kadunkulmassa ja onpa useiden myymälöiden ja kuppiloiden nimiinkin lisätty ”divine” tai ”heavenly” -etuliite. Huvittavin osoitus uskonnon arkipäiväisyydestä oli kuitenkin tämänpäiväisen lauttamatkan alussa suoritettu alkurukous turvallisen matkan takaamiseksi. Kun rukoukset oli saatu alta pois, oli aika läväyttää ilmoille tämän hetken trendikkäimmät ahterinketkutusrytmit, joiden tahtiin matkustamohenkilökunta kannusti matkustajia  keinumaan. Yllättävää, mutta ihan hauskaa.

Vaikka filippiiniläiset ovat uskonnollista kansaa, ei elämää oteta turhan vakavasti. Paikallinen sanonta, ”bahala na”, kuvaa hyvin tätä asennetta. Mitä tahansa tapahtuukin, olkoon niin. Elämästä tulee kuitenkin nauttia tässä ja nyt. Skootterillakin voidaan ajaa vaikka viispäänä tai matkaa voidaan taittaa bussin katolla istuen. Elämä kannattelee ja turhia ei kannata murehtia. Ehkä ihan hyvä vinkki meille härmäläisillekin, vaikka taidan jatkossakin pitäytyä suomalaisissa liikenneturvallisuusnormeissa.