Lonkeronmakuinen hedelmä ja muita erikoisuuksia

Reissatessa vastaan tulee milloin mitäkin erikoista hämmästeltävää. Ohessa muutamia esimerkkejä Perhentianin saaren erikoisuuksista.

1. Eilisen illallisen kruunasi pöytään kannettu pussillinen pingispallon kokoisia harmaita hedelmiä. Ilmeisesti litsinsukuinen ja kovasti greipin ja ginin yhdistelmään vivahtava hedelmä käy hyvin lonkeronkorvikkeesta, jos sellaisen kaipuu tulee. Maistui kieltämättä erittäin hyvältä. Vielä kun tietäisi mikä hedelmä on kyseessä.

2. Majapaikan respassa asustaa orava pienessä häkissä. Koko eläintä en ole vielä onnistunut näkemään, vaan ainoastaan hännän tupsu on vilahtanut eläinparan pikkukopperon oviaukosta. Lemmikkinsä kullakin, mutta suattaapi mennä hitusen eläinrääkkäyksen puolelle. Eläinaktivisti voisi tästä syystä jo vaihtaa majapaikkaa, mutta minkäs teet, kun muita majoitusvaihtoehtoja ei näin monsuunikaudella tällä saarella ole.

3. Metsän läpi saaren ainoaan kylään ja auki olevaan kauppaan suunnatessa seuraan liittyi yllättäen kovin kesynoloinen saukko. Kyseinen saukko osoittausui paikallisen herrasmiehen lemmikiksi. Tämäkin menee kategoriaan epäilyttävät lemmikit.

4. Myös muut eläinmaailman edustajat metrinmittaisista liskoista käärmeisiin ja jättiläisampiaisiin saavat härmäläisiin pikkunilkkeihin tottuneet reissarit ajoittain varpailleen. Snorklatessa vastaan tulleet hait saivat nekin ehkä pientä jännää aikaan.

5. Kämpän kunto. Rotiskoon ensimmäistä kertaa astuessa kuvotus oli päällimmäisenä mielessä, mutta nähtävästi kaikkeen tottuu. Tai ainakin on pakko tottua, koska kuten jo aiemmin mainittu, ei muita vaihtoehtoja saarella ole.

6. Viimeiseksi vielä, mistä lähtien vasta 18-vuotiaat ovat reissanneet maailman ääriin reppu selässään? Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki Perhentianin saarella vastaan tulleet reissarit ovat olleet juuri lukio-opintonsa päättäneitä nuorukaisia. No, ehkä joukkoon mahtuu myös pari kolmenkympin tienoilla pyörivää setää.